En ollut mukana vierailuissa Ahlmanille, joten korvasin tämän kerran neljän tunnin mittaisella kasviskokkauskurssilla, joka oli Ympäristövaliokunnan järjestämä. Kokkauskurssin tuli meille pitämään "härkäpapua sarvista" kasvisruokakirjan kirjoittaja. Kasviskokkauskurssi järjestettiin ylä-asteen kotitaloustuntien tapaan - jakaannuimme ryhmiin, missä aloimme yhdessä valmistamaan meille osoitettuja ruokalajeja. Minun ja kahden muun ryhmäläisen tehtäväksi jäi tehdä punajuurisosekeitto ja hamppuvoi. Jokainen ryhmä sai tehtäväksi eri ruokalajit, mutta pääsimme kuitenkin maistamaan myös toisten ryhmien aikaansaannoksia - onneksi, muutoin olisi kovasti harmittanut, että en ollut porkkanakakkua tehneessä ryhmässä!

10318639_10152353839107381_1555838605_n-

Ennen kuin käärimme hihat ja ryhdyimme hommiin opettajamme piti meille pienen infopläjäyksen kasvisruuasta. Saamassamme materiaalipaketissa kerrottiin myös tarkemmin ruuan ympäristövaikutuksista. Materiaalissa muistutettiin, että myös kasvisruokailijat voivat tehdä ruokavaliostaan entistä ympäristöystävällisempää - esimerkiksi riisin syöminen ei ole järin ympäristöystävällistä. Sen tuotantoon kuluu runsaasti vettä ja se tuotetaan toisella puolella maailmaa. Välillä voisikin syödä kotimaisia vaihtoehtoja - esimerkiksi kauraa tai ohraa. Sävy ei kuitenkaan ollut syyllistävä missään vaiheessa. :-) 

10327321_10152353839137381_1381164900_n-

Kurssilta sain jälleen intoa muokata omaa ruokavaliotani entistä ympäristöystävälliseksi. Olen lähes koko yliopistossa opiskeluajan ollut pääosin kasvissyöjä. Viimeisen vuoden aikana vehnä ja muut kotimaiset viljat kauraa lukuunottamatta ovat kuitenkin alkaneet aiheuttaa ongelmia mahalleni, mikä on heijastunut myös kasvissyöntiini. Siinä onkin ollut opettelemista, kun on täytynyt opetella syömään muita korvaavia vaihtoehtoja - joista yksi onkin riisi. Välillä onkin ollut turhauttavaa se, että on joutuu pohtimaan omaa ruokavaliotaan entistä tarkemmin - mutta sitä se vanhuus teettää, erilaiset vaivat iskevät päälle. Turhautumisen vuoksi ote kasvissyöntiin onkin alkanut pikkuhiljaa lipsumaan - maitotuotteet, kala ja joskus myöskin kana ovat alkaneet tehdä paluutaan ruokapöytään. 

Samoja ongelmia on varmasti monella muillakin - monet yksilölliset tekijät voivat vaikeuttaa kasvisruokaan siirtymistä ja siinä pysymistä. Toisaalta ruokailu muutoinkin tuppaa nykypäivän maailmassa olla tasapainoilua erilaisten asioiden välillä - ostaako lähiruokaa, luomua vai superfoodeja? Toisaalta rahapussin sisällön suuruus aiheuttaa myös omia rajoituksiaan ruokavalion suunnittelulle. 

Kuitenkaan ei ole syytä nostaa käsiään pystyyn ja sanoa, etten minä pysty syömään kasvisruokaa, kun on näitä rajoituksia. Vaihtoehtoja kuitenkin on monenlaisia ja vaikkei nyt aivan täyteen kasvisruokavalioon koekaan pystyvänsä, voi kuitenkin syödä kasvisruokapainoitteisesti. Vaikkeivät vehnäpohjaiset ruuat sovikaan - kuten seitan, niin on kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, kuten soija, pähkinät ja siemenet. Toisaalta ei joka aterialla ylipäänsä tarvitse aina saada hyvin proteiinipitoisia ruokia - voi aivan hyvin syödä vaikka kasvissosekeittoja.